sunnuntai 20. elokuuta 2017

METSÄKANALINNUT | KATOAVA KANSANPERINNE?

Tällä viikolla tuli tieto metsäkanalintujen pyyntirajoituksista tällä kaudella. Omalta kannaltani rajoitukset näyttävät kohtalaisen surullisilta. Aion nimittäin tehdä viikon mittaisen metsästysreissun Pohjoiseen, ja alueella, johon tähtään, rajoitukset koskevat sekä teertä, pyytä että riekkoa. Ainoastaan metsoa saa metsästää sillä alueella. Surullista ei ole niinkään se, että pyyntirajoitukset koskevat juuri minua, vaan se, että ennen niin kukoistava metsäkanalintukanta on mennyt aivan älyttömän heikoksi.

Muistan lapsuudestani sen, kun isä tuli lähes jokaiselta reissulta linnun kanssa. Oli pyytä, teertä ja metsoa. Metsästyskauden ulkopuolella näkyi usein lintua metsässä kävellessä. Nykyään metsäkanalinnut tuntuvat olevan harvinaisuus, ainakin rajoitusten perusteella. Toki lintukannat riippuvat täysin alueesta. Riekko on täysin rauhoitettu koko maassa lukuunottamatta ylintä Lappia, sillä riekko lappalaisille on kuin nuuska ruotsalaisille - kansanperinne, jota ei evätä.

Isäni ja hänen koiransa Rokan yhteistyöllä saatu saalis viime syksynä.

Metsästäjät eivät kykene kantaa olemattomaksi tuhoamaan. Tuhon tekijät ovat kylmä pesimäaika ja pienpedot. Etenkin supikoira, maahamme levinnyt lähes hyödytön vieraspeto, lisääntyy kaiken aikaa vauhdilla tuhoten riistapoikueita eläimestä saatavien hyötyjen ollessa minimaaliset. Mitä metsästäjät voivatkin tehdä riistan hyväksi, on harventaa esimerkiksi supikoirakantoja.

Säälle emme voi mitään, ilmastonmuutoksen myötä vuodenajat heittävät häränpyllyä eikä tietoa paremmasta ole. Toki omilla ekologisilla valinnoillamme voimme vaikuttaa ilmaston lämpenemisen  hidastumiseen. Ilmastoa emme pysty normalisoimaan yhtäkkiä, sen sijaan jokainen voi omalla toiminnallaan kunnioittaa riistan pesimärauhaa pitämällä koirat kytkettyinä 1.3. - 20.8.


Ymmärrän täysin, että usea metsästäjä metsäkanalintujen vähäisyyden tiedostaen antaa metsäkanalintujen olla täysin rauhassa, kunnes kannat hieman nousevat. Mielestäni edellä mainittu reagointi ei millään tavalla käänny metsästäjiä itseään vastaan, vaan pikemminkin se on hyvää metsästysharrastuksen markkinointia. Me metsästämme sitä riistaa mitä meillä on, ja siitä varmasti riittää kaikille. Metsäkanalintujen pyyntiä on nyt rajoitettu, ja rajoitusten puitteissa niitä saa metsästää, mutta miksi lähtisi tieten tahtoen ahnehtiman, jos kiinnostus ei siinä lajissa ensisijaisesti ole.

Yhtä kaikki, olen päättänyt viikon reissulleni tavoitteen, ja se on yksi metso. Jos jään tyystin ilman, sekin käy. Ensisijaisesti lähden reissuun oppimaan muilta, edellyttäen että pääsen kokeneemman porukan mukaan. Mikäli en pääse, lähden yksinäni. Asiat tarkentuvat vielä myöhemmin lisää.



- EVE


2 kommenttia:

  1. Suuri tekijä on myös metsien ojitus,, hurjat määrät kanalintujen poikasia löytyy hukkuneina joka kesä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! :)

      Ehdottoman hyvä huomio. Ojitus ja metsien harventaminen, niin sanotusti metsän perusrakenteen tuhoaminen vaatii veronsa.

      Poista